Oppimispäiväkirja Rinnekoti reissulta

Eli oltiin siis viime perjantaina tutustumis reissulla Rinnekodissa ja saatiin sitten tehtäväksi kirjoittaa päiväkirjaa ja ajatuksia siitä päivästä.

1. Millaisia odotuksia sinulla oli päivään liittyen? Toteutuivatko ne, tuliko jotain uutta?

Ei ollut juuri ihmeempiä odotuksia. Mukavaa ja opettavaista päivää vain odottelin ja ne odotukset toteutuivatkin. Mukavia ihmisiä sai tavata ja nähdä uusia asioita.

2. Missä toiminnassa olit mukana?

Olin asiakkaiden kanssa käsityöpajalla, missä mm. neulottiin, huovutettiin, kudottiin, askarreltiin, laulettiin ja ommeltiin.

3. Millaisena näit/koit asiakkaiden toimintakyvyn? Muista toimintakyky kaikkine puolineen…

Asiakkaiden toimintakyky oli monipuolista, hyvin taidokkaita ja osaavia asiakkaita. Tietysti toiminta kyky oli kullakin yksilöllistä.

4. Miten vuorovaikutus asiakkaiden kanssa toteutui?

Vuorovaikutus oli hyvä, ryhmässä oli paljon sosiaalisia ja mukavia asiakkaita. Monet tulivat innokkaasti juttelemaan ja halusivat esitellä töitään ja jutella kaikesta muustakin. Oli ryhmässä myös ujompia asiakkaita joille itse menin sitten juttelemaan.

5. Millainen on kuvasi ollut kehitysvammaisuudesta aikaisemmin? Muuttuiko tuo käsitys jotenkin päivän aikana?

Ei ole ollut mitenkään erityisempää näkemystä, mutta kuva ja käsitys kehitysvammaisuudesta laajeni paljon.

6. Millaisia terveisiä haluaisit lähettää Rinnekodin asiakkaille ja ohjaajille tuosta päivästä ja sen toteutuksesta?

Meillä oli tosi kiva ja oppimisen täyteinen päivä. Hyvä toteutus!

Aistivammat

Aistivammoilla tarkoitetaan aistin toimintaa heikentävä tai sen toiminnan estävä vamma. Vamma voi olla synnynnäinen tai jonkin sairauden tai onnettomuuden aiheuttama, myös ikä voi heikentää aisteja. Aistivammoihin kuuluvat mm. näkövammat, kuulovammat, hajuaistin puute, tuntoaistin puute, makuaistin puute, kipuaistin puute ja lämpötila-aistin puute.

Näkövammat

Näkövammaiset ryhmitellään kolmeen eri ryhmään; täysin sokeisiin, vaikeasti heikkonäköisiin ja heikkonäköisiin. Suomessa näkövammaista kärsiviä arvellaan olevan ainakin 80 000, joista lapsia on noin 5%.

Näkövammaisen lapsen kanssa huomioon kannattaa ottaa päiväkodissa mm. kommunikointi, tilojen esteettömuus ja turvallisuus (kynnykset, terävät kulmat).

Lähihoitajana tuen ja autan asiakasta vammansa kanssa päivittäisissä toiminnoissa. Apuvälineinä näkövammaisen lapsen hoidossa voi käyttää äänikirjoja, levyjä.

        

Sokeille Braillen kirjoitusjärjestelmän eli pistekirjoituksen oppiminen hyvin tärkeää uusien asioiden oppimisen kannalta. 

Kuulovammat

Kuulovammat jaetaan syynsä perusteella konduktiivisiin (esim. korvakäytävän vahatulppa tai epämuodostuma), sensorineuraalisiin (esim. sisäkorvan vammat), sekä niiden yhdistelmiin. Suomessa on noin 740 000 kuulovammaista, näistä n. 8 000 on täysin kuuroja. 

Kuurot ihmiset kommunikoivat viittomakielellä ja huonokuuloiset pääasiassa puhumalla. Lapsi joka on ollu kuuro syntymästään asti ei opi puhumaan spontaanisti.

Kuulovammaisen lapsen kanssa työskennellä huomioon pitää ottaa mm. erilaiset kommunikointi tavat ja erilaiset menetelmät opettaa lapselle asioita.

Apuvälineinä kuulovammaisen lapsen hoidossa voi käyttää mm. kuvia, videoita, viittomakieltä.