Aistivammat

Aistivammoilla tarkoitetaan aistin toimintaa heikentävä tai sen toiminnan estävä vamma. Vamma voi olla synnynnäinen tai jonkin sairauden tai onnettomuuden aiheuttama, myös ikä voi heikentää aisteja. Aistivammoihin kuuluvat mm. näkövammat, kuulovammat, hajuaistin puute, tuntoaistin puute, makuaistin puute, kipuaistin puute ja lämpötila-aistin puute.

Näkövammat

Näkövammaiset ryhmitellään kolmeen eri ryhmään; täysin sokeisiin, vaikeasti heikkonäköisiin ja heikkonäköisiin. Suomessa näkövammaista kärsiviä arvellaan olevan ainakin 80 000, joista lapsia on noin 5%.

Näkövammaisen lapsen kanssa huomioon kannattaa ottaa päiväkodissa mm. kommunikointi, tilojen esteettömuus ja turvallisuus (kynnykset, terävät kulmat).

Lähihoitajana tuen ja autan asiakasta vammansa kanssa päivittäisissä toiminnoissa. Apuvälineinä näkövammaisen lapsen hoidossa voi käyttää äänikirjoja, levyjä.

        

Sokeille Braillen kirjoitusjärjestelmän eli pistekirjoituksen oppiminen hyvin tärkeää uusien asioiden oppimisen kannalta. 

Kuulovammat

Kuulovammat jaetaan syynsä perusteella konduktiivisiin (esim. korvakäytävän vahatulppa tai epämuodostuma), sensorineuraalisiin (esim. sisäkorvan vammat), sekä niiden yhdistelmiin. Suomessa on noin 740 000 kuulovammaista, näistä n. 8 000 on täysin kuuroja. 

Kuurot ihmiset kommunikoivat viittomakielellä ja huonokuuloiset pääasiassa puhumalla. Lapsi joka on ollu kuuro syntymästään asti ei opi puhumaan spontaanisti.

Kuulovammaisen lapsen kanssa työskennellä huomioon pitää ottaa mm. erilaiset kommunikointi tavat ja erilaiset menetelmät opettaa lapselle asioita.

Apuvälineinä kuulovammaisen lapsen hoidossa voi käyttää mm. kuvia, videoita, viittomakieltä.