Eli oltiin siis viime perjantaina tutustumis reissulla Rinnekodissa ja saatiin sitten tehtäväksi kirjoittaa päiväkirjaa ja ajatuksia siitä päivästä.
1. Millaisia odotuksia sinulla oli päivään liittyen? Toteutuivatko ne, tuliko jotain uutta?
Ei ollut juuri ihmeempiä odotuksia. Mukavaa ja opettavaista päivää vain odottelin ja ne odotukset toteutuivatkin. Mukavia ihmisiä sai tavata ja nähdä uusia asioita.
2. Missä toiminnassa olit mukana?
Olin asiakkaiden kanssa käsityöpajalla, missä mm. neulottiin, huovutettiin, kudottiin, askarreltiin, laulettiin ja ommeltiin.
3. Millaisena näit/koit asiakkaiden toimintakyvyn? Muista toimintakyky kaikkine puolineen…
Asiakkaiden toimintakyky oli monipuolista, hyvin taidokkaita ja osaavia asiakkaita. Tietysti toiminta kyky oli kullakin yksilöllistä.
4. Miten vuorovaikutus asiakkaiden kanssa toteutui?
Vuorovaikutus oli hyvä, ryhmässä oli paljon sosiaalisia ja mukavia asiakkaita. Monet tulivat innokkaasti juttelemaan ja halusivat esitellä töitään ja jutella kaikesta muustakin. Oli ryhmässä myös ujompia asiakkaita joille itse menin sitten juttelemaan.
5. Millainen on kuvasi ollut kehitysvammaisuudesta aikaisemmin? Muuttuiko tuo käsitys jotenkin päivän aikana?
Ei ole ollut mitenkään erityisempää näkemystä, mutta kuva ja käsitys kehitysvammaisuudesta laajeni paljon.
6. Millaisia terveisiä haluaisit lähettää Rinnekodin asiakkaille ja ohjaajille tuosta päivästä ja sen toteutuksesta?
Meillä oli tosi kiva ja oppimisen täyteinen päivä. Hyvä toteutus!
tiistai 15. joulukuuta 2015
tiistai 8. joulukuuta 2015
Aistivammat
Aistivammoilla tarkoitetaan aistin toimintaa heikentävä tai sen toiminnan estävä vamma. Vamma voi olla synnynnäinen tai jonkin sairauden tai onnettomuuden aiheuttama, myös ikä voi heikentää aisteja. Aistivammoihin kuuluvat mm. näkövammat, kuulovammat, hajuaistin puute, tuntoaistin puute, makuaistin puute, kipuaistin puute ja lämpötila-aistin puute.
Näkövammat
Näkövammaiset ryhmitellään kolmeen eri ryhmään; täysin sokeisiin, vaikeasti heikkonäköisiin ja heikkonäköisiin. Suomessa näkövammaista kärsiviä arvellaan olevan ainakin 80 000, joista lapsia on noin 5%.
Näkövammaisen lapsen kanssa huomioon kannattaa ottaa päiväkodissa mm. kommunikointi, tilojen esteettömuus ja turvallisuus (kynnykset, terävät kulmat).
Lähihoitajana tuen ja autan asiakasta vammansa kanssa päivittäisissä toiminnoissa. Apuvälineinä näkövammaisen lapsen hoidossa voi käyttää äänikirjoja, levyjä.
Lähihoitajana tuen ja autan asiakasta vammansa kanssa päivittäisissä toiminnoissa. Apuvälineinä näkövammaisen lapsen hoidossa voi käyttää äänikirjoja, levyjä.
Sokeille Braillen kirjoitusjärjestelmän eli pistekirjoituksen oppiminen hyvin tärkeää uusien asioiden oppimisen kannalta.
Kuulovammat
Kuulovammat jaetaan syynsä perusteella konduktiivisiin (esim. korvakäytävän vahatulppa tai epämuodostuma), sensorineuraalisiin (esim. sisäkorvan vammat), sekä niiden yhdistelmiin. Suomessa on noin 740 000 kuulovammaista, näistä n. 8 000 on täysin kuuroja.
Kuurot ihmiset kommunikoivat viittomakielellä ja huonokuuloiset pääasiassa puhumalla. Lapsi joka on ollu kuuro syntymästään asti ei opi puhumaan spontaanisti.
Kuulovammaisen lapsen kanssa työskennellä huomioon pitää ottaa mm. erilaiset kommunikointi tavat ja erilaiset menetelmät opettaa lapselle asioita.
Apuvälineinä kuulovammaisen lapsen hoidossa voi käyttää mm. kuvia, videoita, viittomakieltä.
tiistai 8. syyskuuta 2015
Fysiikka ja kemia 2
Kehon lämpötilan mittaus
1. Kerro eri tavoista mitata kuumetta? (erityyppiset mittarit, mistä mitataan, ...)
Kaiksta yleisimmät tavat mitata kuumetta on kainalosta tai korvasta, nykyään käytetään yleensä vain automaattista, elektronista, digitaali mittaria joka toimii paristoilla ja antaa merkkiäänen, kun korkein lämpötila on saavutettu. Tosin on niitä perinteisiä ravistettavia elohopea- tai spriimitareita vielä käytössä joissain paikoissa, mutta niiden mittausaika on pitkä (n. 10minuuttia). Lämpömittareita on erilaisia riippuen valmistajasta. Korvalämpömittarit ovat nopeita (mittausaika sekunti) ja niillä mitataan lämpö tärykalvosta. kainalosta mitattaessa pitää huolehtia että kainalo on kuiva, jotta saadaan luotettava mittautulos (mittausaika n. 1minuutti). Lämmön voi mitata myös peräsuolesta, mutta sieltä se mitataan yleensä vain pikkulapsilta.
Kuume
2. Kerro kuumeen oireista ja hoidosta.
Lämmön noustessa oirieta ovat mm. sydämen sykkeen ja hengityksen kiihtyminen, ihon kalpeneminen ja viileneminen, väriseminen tai hytiseminen ja palelemisen tunne. Kuumeisen oireita ovat: kuuma olo eli ihminen ei enää palele, hengitys ja syke ovat nopeita, iho on helakan punainen ja kuuma, sekä janon tunne.
Kuumeisen oloa voi helpottaa ja hoitaa ympäristön lämmön viilentämisellä/lisäämisellä, palellessa vaatetuksen tai peitteiden lisäämisellä (ei kuitenkaan liikaa jos kyseessä on pieni lapsi ettei tämä saa lämpöhalvausta) tai vähentämisellä. Kostuneiden vaatteiden vaihto kuiviin. Huolehtiminen riittävästä nesteytyksestä ja levosta.
Hypertermia
3. Mitä on hypertermia? Miten se eroaa kuumeesta? MIten elimistö pyrkii estämään hypertermiaa?
Hypertermia tarkoittaa tilaa, jolloin mitattu kehon lämpötila on yli 40°C ja tällöin keho tottaa enemmän lämpöä kuin haihduttaa. Se voi aiheuttaa hermostovaurioita ja alle 5-vuotiaille lapsille kouristuksia. Yli 45°C noustuna se on hyvin hengenvaarallinen.
Hypotermia
4. Kerro hypotermian oireista ja hoidosta. Miten elimistö pyrkii estämään lämmönhukkaa? (verenkierto, hengitys, ym.)
Ihminen kärsii hypotermiasta kun kehon lämpötila on 35°C tai alle. Oireita ovat ihon kylmyys ja vahamaisuus, sekä kehon värinä. Jos kehon lmpötila laskee edelleen värinä lakkaa ja ihminen kokee hyvän olon tunnetta. Mikäli kehon lämpötila laskee 30°C tai alle, ihminen on yleensä tajuton. Alilämpöistä hoidetaan suojaamalla kylmältä ja suuremmalta lämmönhukalta peittelemällä tai viemällä hänet suojaan. Pää on erityisen tärkeä suojata koska n. 70% kehon lämmöstä karkaa pään kautta. Kosteat vaatteet tulee vaihtaa kuiviin. Alilämpöisen on myös hyvä liikkua, jotta keho tuottaisi lämpöä. Lämmin juoma auttaa lämpenemään sisältäpäin. Jos alilämpöisen tajunnan taso on heikko tulee soittaa hätänumeroon 112.
perjantai 28. elokuuta 2015
Mitä tarkoittaa sosiaaliset ongelmat, syrjäytyminen, huono-osaisuus ja työttömyys?
Syyslukukausi on pyörähtänyt käyntiin ja saatiin tehtäväksi kirjoittaa blogiin vähän sosiaalisista ongelmista.
Sosiaalisilla ongelmilla tarkoitetaan asiaa joka heikentää yksilön sosiaalista toimintakykyä, näitä ovat mm. köyhyys, työttömyys, päihteiden käyttö, syrjäytyminen, yksinäisyys sekä kiusaaminen. Kuka tahansa vauvasta vaariin voi kärsiä näistä ongelmista ja lähihoitajan yksi tärkeimmistä tehtävistä on ehkäistä ja auttaa ihmistä näissä ongelmissa.
Mietitäänpäs sitten vähän syrjäytymistä. Syrjäytymisellä tarkoitetaan yleensä yksilön sosiaalisesti ongelmalliseen tilanteeseen joutumista eli yksilö ei pysty osallistumaan kunnolla yhteiskunnan tavanomaisiin toimintoihin. Tämän on vaikea toimia yhdessä muiden ihmisten kanssa. Syitä syrjäytymiselle on monia; työttömyys, vammaisuus, terveysongelmat, pähteiden käyttö, mielenterveysongelmat, asunnottomuus, kiusaaminen, kielimuuri, yms. Syrjäytyminen johtaa usein katkeruuteen, motivaation laskuun, itsetunnon heikkenemiseen ja muuhun henkiseen pahoinvointiin. Myös itsestään huolehtiminen heikkenee, ihmissuhde ja päihde ongelmat lisääntyvät ja rikollisuus kasvaa.
Huono-osaisuudella tarkoitetaan ihmistä jolla on keskitasoa huonommat oltavat taloudellisesti, esim. rahaongelmat tai asunnottomuus.
Työttömyys eli ansiotyötä vaille olevan työvoimaisten henkilön suuri ongelma. Työttömyys aiheuttaa suuria taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia. Vaikka Suomessa työttömät saavat sekä taloudellista, että henkistä tukea, tuo se silti mukanaan stressin, huolet, turvattomuuden tunteen ja ahdistuksen.
Suomessa työttömiä työnhakijoita oli vuonna 2014 noin 326 500. Alueellisesti työttömyyttä on eniten Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Lapissa. Vähiten työttömyyttä on Ahvenanmaalla, pääkaupunki seudulla ja Pohjanmaalla.
Pitkäaikaistyöttömyyden syyt ovat useimmiten kehitysvammaisuus ja mielenterveysongelmat, kuten masennus.
Sosiaaliturva ja palvelujärjestelmä
Sosiaaliturva eli Kelan tuottama ja järjestämä avustus kansalaisten toimeentulon ja terveyden turvaamiseksi.
Palvelujärjestelmä jaetaan kahteen osioon; sosiaalipalveluihin ja terveyspalveluihin. Niiden tehtävänä on tasoittaa hyvinvointi- ja terveyseroja, sekä ylläpitää ja vahvistaa niitä.
Apua syrjäytymiseen saa vaikka kuinka monesta paikasta jos vain osaa etsiä. Netistä löytyykin apua melkeinpä mihin tahansa, mutta jos apua ei osaa itse etsiä tai löydä kannattaa sitä rohkeasti pyytää ihmisiltä jotka osaavat. Esim. apua lapsiperheiden, lasten ja nuorten syrjäytymiseen saa täältä ja täältä. Vanhusten syrjäytymiseen apua saa täältä.
Lopuksi vielä hieman omaa pohdintaa syrjäytymisestä. Yksi tärkeimmistä tehtävistäni tulevana lähihoitajana on auttaa ihmisiä jotka ovat syrjäytymis riskin alla. Ehkäisy on kaiken a ja ö, joten silmät ja korvat pitää olla tarkkana koko ajan. Jos huomaan riskin tai jo syrjäytymisen autan parhaani mukaan; esim. ohjaan paikkaan josta he saavat apua ongelmaan mistä syrjäytymien voi johtua, kuuntelen asiakasta ja rohkaisen, enkä missään nimessä anna asian olla.
Sosiaalisilla ongelmilla tarkoitetaan asiaa joka heikentää yksilön sosiaalista toimintakykyä, näitä ovat mm. köyhyys, työttömyys, päihteiden käyttö, syrjäytyminen, yksinäisyys sekä kiusaaminen. Kuka tahansa vauvasta vaariin voi kärsiä näistä ongelmista ja lähihoitajan yksi tärkeimmistä tehtävistä on ehkäistä ja auttaa ihmistä näissä ongelmissa.
Mietitäänpäs sitten vähän syrjäytymistä. Syrjäytymisellä tarkoitetaan yleensä yksilön sosiaalisesti ongelmalliseen tilanteeseen joutumista eli yksilö ei pysty osallistumaan kunnolla yhteiskunnan tavanomaisiin toimintoihin. Tämän on vaikea toimia yhdessä muiden ihmisten kanssa. Syitä syrjäytymiselle on monia; työttömyys, vammaisuus, terveysongelmat, pähteiden käyttö, mielenterveysongelmat, asunnottomuus, kiusaaminen, kielimuuri, yms. Syrjäytyminen johtaa usein katkeruuteen, motivaation laskuun, itsetunnon heikkenemiseen ja muuhun henkiseen pahoinvointiin. Myös itsestään huolehtiminen heikkenee, ihmissuhde ja päihde ongelmat lisääntyvät ja rikollisuus kasvaa.
Huono-osaisuudella tarkoitetaan ihmistä jolla on keskitasoa huonommat oltavat taloudellisesti, esim. rahaongelmat tai asunnottomuus.
Työttömyys eli ansiotyötä vaille olevan työvoimaisten henkilön suuri ongelma. Työttömyys aiheuttaa suuria taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia. Vaikka Suomessa työttömät saavat sekä taloudellista, että henkistä tukea, tuo se silti mukanaan stressin, huolet, turvattomuuden tunteen ja ahdistuksen.
Suomessa työttömiä työnhakijoita oli vuonna 2014 noin 326 500. Alueellisesti työttömyyttä on eniten Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Lapissa. Vähiten työttömyyttä on Ahvenanmaalla, pääkaupunki seudulla ja Pohjanmaalla.
Pitkäaikaistyöttömyyden syyt ovat useimmiten kehitysvammaisuus ja mielenterveysongelmat, kuten masennus.
Sosiaaliturva ja palvelujärjestelmä
Sosiaaliturva eli Kelan tuottama ja järjestämä avustus kansalaisten toimeentulon ja terveyden turvaamiseksi.
Palvelujärjestelmä jaetaan kahteen osioon; sosiaalipalveluihin ja terveyspalveluihin. Niiden tehtävänä on tasoittaa hyvinvointi- ja terveyseroja, sekä ylläpitää ja vahvistaa niitä.
Apua syrjäytymiseen saa vaikka kuinka monesta paikasta jos vain osaa etsiä. Netistä löytyykin apua melkeinpä mihin tahansa, mutta jos apua ei osaa itse etsiä tai löydä kannattaa sitä rohkeasti pyytää ihmisiltä jotka osaavat. Esim. apua lapsiperheiden, lasten ja nuorten syrjäytymiseen saa täältä ja täältä. Vanhusten syrjäytymiseen apua saa täältä.
Lopuksi vielä hieman omaa pohdintaa syrjäytymisestä. Yksi tärkeimmistä tehtävistäni tulevana lähihoitajana on auttaa ihmisiä jotka ovat syrjäytymis riskin alla. Ehkäisy on kaiken a ja ö, joten silmät ja korvat pitää olla tarkkana koko ajan. Jos huomaan riskin tai jo syrjäytymisen autan parhaani mukaan; esim. ohjaan paikkaan josta he saavat apua ongelmaan mistä syrjäytymien voi johtua, kuuntelen asiakasta ja rohkaisen, enkä missään nimessä anna asian olla.
maanantai 20. huhtikuuta 2015
Mikä ihmeen omaishoito?
Saatiin tänään tunnilla tehtäväksi kirjoittaa blogiin omaishoidosta ja siitä mitä se tarkoittaa. Eli omaishoitajalla tarkoitetaan henkilöä joka hoitaa yleensä kotonaan perheenjäsentä, sukulaista tai jotain muuta läheistä, kun tämä ei itse selviä sairautensa tai vammaisuutensa takia jokapäiväisistä toiminnoistaan. Omaishoidettava on usein vanhus, mutta myös lapset ja työikäiset voivat olla omaishoidettavia. Omaishoitajia ovat mm. kehitysvammaisten lasten vanhemmat, puolisoaan tai kumppaniaan hoitavat, sekä ikääntyvistä vanhemmistaan huolehtivat lapset.
Jokainen omaishoitopiiriin kuuluva omaishoitotilanteessa oleva saa lakisääteistä omaishoitotukea. Lain mukaan omaishoitaja on henkilö joka on tehnyt toimeksiantosopimuksen läheisensä omaishoidosta. Suomessa on arvioilta noin 300 000 omaishoitotilannetta, mutta vain pieni osa kuuluu omaishoito tuen piiriin. Suurin osa läheisten auttamisesta tapahtuu ilman virallisia tukia, vaikka yhteiskunnan tuki olisi tärkeää raskaissa hoitotilanteissa.
Omaishoitaja voi olla myös etänä. Omaishoidettava voi asua toisella paikkakunnalla ja hoitaja voi joutua esimerkiksi matkustamaan tämän luokse viikonlopuiksi auttamaan ja varmistamaan tämän selviytyminen seuraavan viikon ajan. Etäomaishoitajana joutuu olemaan jatkuvasti yhteydessä hoidettavaan. Noin 19% omaishoitajista on etäomaishoitajia.
maanantai 16. maaliskuuta 2015
Liikuntapäiväkirja - viikko 3
Viikko 3
Maanantai 9.3.: Olin pyöräilemässä salilla 45 min. Lopuksi vähän venyttelin lihaksia. Fiilikset oli oli oikein hyvät urheilun aikana ja sen jälkeen.
Tiistai 10.3.: Olinkin salilla tekemässä lihaskuntoa ja pyöräilemässä eli en pitänytkään leopopäivää suunnitelmien mukaan. Treenailin vähän sitä sun tätä. Fiilikset oli oikein hyvät varsinkin treenin jälkeen.
Keskiviikko 11.3.: Menin aamusalille, tein lihaskuntoa ja lämmittelin pyöräilyllä. Treenasin jalkalihaksia ja vähän vatsalihaksiakin. Fiilikset oli koko treenin ajan hyvät.
Torstai 12.3.: Pidinkin lepopäivän ja annoin lihasten palautua, kun olin ollut kaksi päivää peräkkäin salilla.
Perjantai 13.3.: Lepopäivä suunnitelmien mukaan.
Lauantai 14.3. ja sunnuntai 15.3.: Olin taas kipeänä, joten kuntoilut jäivät viikonlopulta.
Maanantai 9.3.: Olin pyöräilemässä salilla 45 min. Lopuksi vähän venyttelin lihaksia. Fiilikset oli oli oikein hyvät urheilun aikana ja sen jälkeen.
Tiistai 10.3.: Olinkin salilla tekemässä lihaskuntoa ja pyöräilemässä eli en pitänytkään leopopäivää suunnitelmien mukaan. Treenailin vähän sitä sun tätä. Fiilikset oli oikein hyvät varsinkin treenin jälkeen.
Keskiviikko 11.3.: Menin aamusalille, tein lihaskuntoa ja lämmittelin pyöräilyllä. Treenasin jalkalihaksia ja vähän vatsalihaksiakin. Fiilikset oli koko treenin ajan hyvät.
Torstai 12.3.: Pidinkin lepopäivän ja annoin lihasten palautua, kun olin ollut kaksi päivää peräkkäin salilla.
Perjantai 13.3.: Lepopäivä suunnitelmien mukaan.
Lauantai 14.3. ja sunnuntai 15.3.: Olin taas kipeänä, joten kuntoilut jäivät viikonlopulta.
maanantai 9. maaliskuuta 2015
Liikuntapäiväkirja - viikko 2
Viikko 2
Maanantai 2.3.: Olin aamusalilla suunnitelmien mukaan. Aluksi lämmittelin lihakset polkemalla hetken kuntopyörää ja sitten treenasin salilla jalkalihaksia. Fiilikset oli todella hyvät treenin aikana ja koko loppu päivän. Yölläkin nukuin tosi hyvät unet.
Tiistai 3.3.: En saanut aikaisiksi mennä lenkille... Ulkona oli niin sateinen sää. Pidinkin siis lepopäivän.
Keskiviikko 4.3.: Päätin mennä salille koulun jälkeen, koska laiskottelin tiistaina. Aluksi poljin noin puoli tuntia kuntopyörää. Sitten treenasin selkä- ja vatsalihaksia salilla. Lopuksi venyttelin. Tosi hyvät fiilikset treenin jälkeen.
Torstai 5.3.: Menin koulun jälkeen salille. Aluksi lämmittelin polkemalla kuntopyörää. Sitten treenasin vähän kaikkia lihaksia. Fiilikset olivat tosi hyvät treenin aikana ja varsinkin sen jälkeen.
Perjantai 6.3.: Meninkin myös tänään salille, koska ajattelin sitten laiskotella ja lepäillä koko viikonlopun. Lämmittelin taas aerobisella liikunnalla. Sitten treenasin pääasiassa jalkalihaksia. Lopuksi vielä venyttelin lihakset salilla. Fiilikset oli todella hyvät kun oli treeni takana ja pääsi viikonlopun viettoon.
Lauantai 7.3.: Lepopäivä
Sunnuntai 8.3.: Lepopäivä
Maanantai 2.3.: Olin aamusalilla suunnitelmien mukaan. Aluksi lämmittelin lihakset polkemalla hetken kuntopyörää ja sitten treenasin salilla jalkalihaksia. Fiilikset oli todella hyvät treenin aikana ja koko loppu päivän. Yölläkin nukuin tosi hyvät unet.
Tiistai 3.3.: En saanut aikaisiksi mennä lenkille... Ulkona oli niin sateinen sää. Pidinkin siis lepopäivän.
Keskiviikko 4.3.: Päätin mennä salille koulun jälkeen, koska laiskottelin tiistaina. Aluksi poljin noin puoli tuntia kuntopyörää. Sitten treenasin selkä- ja vatsalihaksia salilla. Lopuksi venyttelin. Tosi hyvät fiilikset treenin jälkeen.
Torstai 5.3.: Menin koulun jälkeen salille. Aluksi lämmittelin polkemalla kuntopyörää. Sitten treenasin vähän kaikkia lihaksia. Fiilikset olivat tosi hyvät treenin aikana ja varsinkin sen jälkeen.
Perjantai 6.3.: Meninkin myös tänään salille, koska ajattelin sitten laiskotella ja lepäillä koko viikonlopun. Lämmittelin taas aerobisella liikunnalla. Sitten treenasin pääasiassa jalkalihaksia. Lopuksi vielä venyttelin lihakset salilla. Fiilikset oli todella hyvät kun oli treeni takana ja pääsi viikonlopun viettoon.
Lauantai 7.3.: Lepopäivä
Sunnuntai 8.3.: Lepopäivä
Tilaa:
Kommentit (Atom)