Oppimispäiväkirja Rinnekoti reissulta

Eli oltiin siis viime perjantaina tutustumis reissulla Rinnekodissa ja saatiin sitten tehtäväksi kirjoittaa päiväkirjaa ja ajatuksia siitä päivästä.

1. Millaisia odotuksia sinulla oli päivään liittyen? Toteutuivatko ne, tuliko jotain uutta?

Ei ollut juuri ihmeempiä odotuksia. Mukavaa ja opettavaista päivää vain odottelin ja ne odotukset toteutuivatkin. Mukavia ihmisiä sai tavata ja nähdä uusia asioita.

2. Missä toiminnassa olit mukana?

Olin asiakkaiden kanssa käsityöpajalla, missä mm. neulottiin, huovutettiin, kudottiin, askarreltiin, laulettiin ja ommeltiin.

3. Millaisena näit/koit asiakkaiden toimintakyvyn? Muista toimintakyky kaikkine puolineen…

Asiakkaiden toimintakyky oli monipuolista, hyvin taidokkaita ja osaavia asiakkaita. Tietysti toiminta kyky oli kullakin yksilöllistä.

4. Miten vuorovaikutus asiakkaiden kanssa toteutui?

Vuorovaikutus oli hyvä, ryhmässä oli paljon sosiaalisia ja mukavia asiakkaita. Monet tulivat innokkaasti juttelemaan ja halusivat esitellä töitään ja jutella kaikesta muustakin. Oli ryhmässä myös ujompia asiakkaita joille itse menin sitten juttelemaan.

5. Millainen on kuvasi ollut kehitysvammaisuudesta aikaisemmin? Muuttuiko tuo käsitys jotenkin päivän aikana?

Ei ole ollut mitenkään erityisempää näkemystä, mutta kuva ja käsitys kehitysvammaisuudesta laajeni paljon.

6. Millaisia terveisiä haluaisit lähettää Rinnekodin asiakkaille ja ohjaajille tuosta päivästä ja sen toteutuksesta?

Meillä oli tosi kiva ja oppimisen täyteinen päivä. Hyvä toteutus!

Aistivammat

Aistivammoilla tarkoitetaan aistin toimintaa heikentävä tai sen toiminnan estävä vamma. Vamma voi olla synnynnäinen tai jonkin sairauden tai onnettomuuden aiheuttama, myös ikä voi heikentää aisteja. Aistivammoihin kuuluvat mm. näkövammat, kuulovammat, hajuaistin puute, tuntoaistin puute, makuaistin puute, kipuaistin puute ja lämpötila-aistin puute.

Näkövammat

Näkövammaiset ryhmitellään kolmeen eri ryhmään; täysin sokeisiin, vaikeasti heikkonäköisiin ja heikkonäköisiin. Suomessa näkövammaista kärsiviä arvellaan olevan ainakin 80 000, joista lapsia on noin 5%.

Näkövammaisen lapsen kanssa huomioon kannattaa ottaa päiväkodissa mm. kommunikointi, tilojen esteettömuus ja turvallisuus (kynnykset, terävät kulmat).

Lähihoitajana tuen ja autan asiakasta vammansa kanssa päivittäisissä toiminnoissa. Apuvälineinä näkövammaisen lapsen hoidossa voi käyttää äänikirjoja, levyjä.

        

Sokeille Braillen kirjoitusjärjestelmän eli pistekirjoituksen oppiminen hyvin tärkeää uusien asioiden oppimisen kannalta. 

Kuulovammat

Kuulovammat jaetaan syynsä perusteella konduktiivisiin (esim. korvakäytävän vahatulppa tai epämuodostuma), sensorineuraalisiin (esim. sisäkorvan vammat), sekä niiden yhdistelmiin. Suomessa on noin 740 000 kuulovammaista, näistä n. 8 000 on täysin kuuroja. 

Kuurot ihmiset kommunikoivat viittomakielellä ja huonokuuloiset pääasiassa puhumalla. Lapsi joka on ollu kuuro syntymästään asti ei opi puhumaan spontaanisti.

Kuulovammaisen lapsen kanssa työskennellä huomioon pitää ottaa mm. erilaiset kommunikointi tavat ja erilaiset menetelmät opettaa lapselle asioita.

Apuvälineinä kuulovammaisen lapsen hoidossa voi käyttää mm. kuvia, videoita, viittomakieltä. 

 

    

Fysiikka ja kemia 2

Kehon lämpötilan mittaus

1. Kerro eri tavoista mitata kuumetta? (erityyppiset mittarit, mistä mitataan, ...)

Kaiksta yleisimmät tavat mitata kuumetta on kainalosta tai korvasta, nykyään käytetään yleensä vain automaattista, elektronista, digitaali mittaria joka toimii paristoilla ja antaa merkkiäänen, kun korkein lämpötila on saavutettu. Tosin on niitä perinteisiä ravistettavia elohopea- tai spriimitareita vielä käytössä joissain paikoissa, mutta niiden mittausaika on pitkä (n. 10minuuttia). Lämpömittareita on erilaisia riippuen valmistajasta. Korvalämpömittarit ovat nopeita (mittausaika sekunti) ja niillä mitataan lämpö tärykalvosta. kainalosta mitattaessa pitää huolehtia että kainalo on kuiva, jotta saadaan luotettava mittautulos (mittausaika n. 1minuutti). Lämmön voi mitata myös peräsuolesta, mutta sieltä se mitataan yleensä vain pikkulapsilta. 

Kuume

2. Kerro kuumeen oireista ja hoidosta.

Lämmön noustessa oirieta ovat mm. sydämen sykkeen ja hengityksen kiihtyminen, ihon kalpeneminen ja viileneminen, väriseminen tai hytiseminen ja palelemisen tunne. Kuumeisen oireita ovat: kuuma olo eli ihminen ei enää palele, hengitys ja syke ovat nopeita, iho on helakan punainen ja kuuma, sekä janon tunne. 

Kuumeisen oloa voi helpottaa ja hoitaa ympäristön lämmön viilentämisellä/lisäämisellä, palellessa vaatetuksen tai peitteiden lisäämisellä (ei kuitenkaan liikaa jos kyseessä on pieni lapsi ettei tämä saa lämpöhalvausta) tai vähentämisellä. Kostuneiden vaatteiden vaihto kuiviin. Huolehtiminen riittävästä nesteytyksestä ja levosta.

Hypertermia

3. Mitä on hypertermia? Miten se eroaa kuumeesta? MIten elimistö pyrkii estämään hypertermiaa?

Hypertermia tarkoittaa tilaa, jolloin mitattu kehon lämpötila on yli 40°C ja tällöin keho tottaa enemmän lämpöä kuin haihduttaa. Se voi aiheuttaa hermostovaurioita ja alle 5-vuotiaille lapsille kouristuksia. Yli 45°C noustuna se on hyvin hengenvaarallinen. 

Hypotermia

4. Kerro hypotermian oireista ja hoidosta. Miten elimistö pyrkii estämään lämmönhukkaa? (verenkierto, hengitys, ym.)

Ihminen kärsii hypotermiasta kun kehon lämpötila on 35°C tai alle. Oireita ovat ihon kylmyys ja vahamaisuus, sekä kehon värinä. Jos kehon lmpötila laskee edelleen värinä lakkaa ja ihminen kokee hyvän olon tunnetta. Mikäli kehon lämpötila laskee 30°C tai alle, ihminen on yleensä tajuton. Alilämpöistä hoidetaan suojaamalla kylmältä ja suuremmalta lämmönhukalta peittelemällä tai viemällä hänet suojaan. Pää on erityisen tärkeä suojata koska n. 70% kehon lämmöstä karkaa pään kautta. Kosteat vaatteet tulee vaihtaa kuiviin. Alilämpöisen on myös hyvä liikkua, jotta keho tuottaisi lämpöä. Lämmin juoma auttaa lämpenemään sisältäpäin. Jos alilämpöisen tajunnan taso on heikko tulee soittaa hätänumeroon 112.

Mitä tarkoittaa sosiaaliset ongelmat, syrjäytyminen, huono-osaisuus ja työttömyys?

Syyslukukausi on pyörähtänyt käyntiin ja saatiin tehtäväksi kirjoittaa blogiin vähän sosiaalisista ongelmista.

Sosiaalisilla ongelmilla tarkoitetaan asiaa joka heikentää yksilön sosiaalista toimintakykyä, näitä ovat mm. köyhyys, työttömyys, päihteiden käyttö, syrjäytyminen, yksinäisyys sekä kiusaaminen. Kuka tahansa vauvasta vaariin voi kärsiä näistä ongelmista ja lähihoitajan yksi tärkeimmistä tehtävistä on ehkäistä ja auttaa ihmistä näissä ongelmissa.

Mietitäänpäs sitten vähän syrjäytymistä. Syrjäytymisellä tarkoitetaan yleensä yksilön sosiaalisesti ongelmalliseen tilanteeseen joutumista eli yksilö ei pysty osallistumaan kunnolla yhteiskunnan tavanomaisiin toimintoihin. Tämän on vaikea toimia yhdessä muiden ihmisten kanssa. Syitä syrjäytymiselle on monia; työttömyys, vammaisuus, terveysongelmat, pähteiden käyttö, mielenterveysongelmat, asunnottomuus, kiusaaminen, kielimuuri, yms. Syrjäytyminen johtaa usein katkeruuteen, motivaation laskuun, itsetunnon heikkenemiseen ja muuhun henkiseen pahoinvointiin. Myös itsestään huolehtiminen heikkenee, ihmissuhde ja päihde ongelmat lisääntyvät ja rikollisuus kasvaa.

Huono-osaisuudella tarkoitetaan ihmistä jolla on keskitasoa huonommat oltavat taloudellisesti, esim. rahaongelmat tai asunnottomuus.

Työttömyys eli ansiotyötä vaille olevan työvoimaisten henkilön suuri ongelma. Työttömyys aiheuttaa suuria taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia. Vaikka Suomessa työttömät saavat sekä taloudellista, että henkistä tukea, tuo se silti mukanaan stressin, huolet, turvattomuuden tunteen ja ahdistuksen.

Suomessa työttömiä työnhakijoita oli vuonna 2014 noin 326 500.  Alueellisesti työttömyyttä on eniten Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Lapissa. Vähiten työttömyyttä on Ahvenanmaalla, pääkaupunki seudulla ja Pohjanmaalla.

Pitkäaikaistyöttömyyden syyt ovat useimmiten kehitysvammaisuus ja mielenterveysongelmat, kuten masennus.

Sosiaaliturva  ja palvelujärjestelmä

Sosiaaliturva eli Kelan tuottama ja järjestämä avustus kansalaisten toimeentulon ja terveyden turvaamiseksi.
Palvelujärjestelmä jaetaan kahteen osioon; sosiaalipalveluihin ja terveyspalveluihin. Niiden tehtävänä on tasoittaa hyvinvointi- ja terveyseroja, sekä ylläpitää ja vahvistaa niitä.
Apua syrjäytymiseen saa vaikka kuinka monesta paikasta jos vain osaa etsiä. Netistä löytyykin apua melkeinpä mihin tahansa, mutta jos apua ei osaa itse etsiä tai löydä kannattaa sitä rohkeasti pyytää ihmisiltä jotka osaavat. Esim. apua lapsiperheiden, lasten ja nuorten syrjäytymiseen saa täältä ja täältä. Vanhusten syrjäytymiseen apua saa täältä.

Lopuksi vielä hieman omaa pohdintaa syrjäytymisestä. Yksi tärkeimmistä tehtävistäni tulevana lähihoitajana on auttaa ihmisiä jotka ovat syrjäytymis riskin alla. Ehkäisy on kaiken a ja ö, joten silmät ja korvat pitää olla tarkkana koko ajan. Jos huomaan riskin tai jo syrjäytymisen autan parhaani mukaan; esim. ohjaan paikkaan josta he saavat apua ongelmaan mistä syrjäytymien voi johtua, kuuntelen asiakasta ja rohkaisen, enkä missään nimessä anna asian olla.

Mikä ihmeen omaishoito?

Saatiin tänään tunnilla tehtäväksi kirjoittaa blogiin omaishoidosta ja siitä mitä se tarkoittaa. Eli omaishoitajalla tarkoitetaan henkilöä joka hoitaa yleensä kotonaan perheenjäsentä, sukulaista tai jotain muuta läheistä, kun tämä ei itse selviä sairautensa tai vammaisuutensa takia jokapäiväisistä toiminnoistaan. Omaishoidettava on usein vanhus, mutta myös lapset ja työikäiset voivat olla omaishoidettavia. Omaishoitajia ovat mm. kehitysvammaisten lasten vanhemmat, puolisoaan tai kumppaniaan hoitavat, sekä ikääntyvistä vanhemmistaan huolehtivat lapset.

Jokainen omaishoitopiiriin kuuluva omaishoitotilanteessa oleva saa lakisääteistä omaishoitotukea. Lain mukaan omaishoitaja on henkilö joka on tehnyt toimeksiantosopimuksen läheisensä omaishoidosta. Suomessa on arvioilta noin 300 000 omaishoitotilannetta, mutta vain pieni osa kuuluu omaishoito tuen piiriin. Suurin osa läheisten auttamisesta tapahtuu ilman virallisia tukia, vaikka yhteiskunnan tuki olisi tärkeää raskaissa hoitotilanteissa. 

Omaishoitaja voi olla myös etänä. Omaishoidettava voi asua toisella paikkakunnalla ja hoitaja voi joutua esimerkiksi matkustamaan tämän luokse viikonlopuiksi auttamaan ja varmistamaan tämän selviytyminen seuraavan viikon ajan. Etäomaishoitajana joutuu olemaan jatkuvasti yhteydessä hoidettavaan. Noin 19% omaishoitajista on etäomaishoitajia. 

Liikuntapäiväkirja - viikko 3

Viikko 3

Maanantai 9.3.: Olin pyöräilemässä salilla 45 min. Lopuksi vähän venyttelin lihaksia. Fiilikset oli oli oikein hyvät urheilun aikana ja sen jälkeen.

Tiistai 10.3.: Olinkin salilla tekemässä lihaskuntoa ja pyöräilemässä eli en pitänytkään leopopäivää suunnitelmien mukaan. Treenailin vähän sitä sun tätä. Fiilikset oli oikein hyvät varsinkin treenin jälkeen.

Keskiviikko 11.3.: Menin aamusalille, tein lihaskuntoa ja lämmittelin pyöräilyllä. Treenasin jalkalihaksia ja vähän vatsalihaksiakin. Fiilikset oli koko treenin ajan hyvät.

Torstai 12.3.: Pidinkin lepopäivän ja annoin lihasten palautua, kun olin ollut kaksi päivää peräkkäin salilla.

Perjantai 13.3.: Lepopäivä suunnitelmien mukaan.

Lauantai 14.3. ja sunnuntai 15.3.: Olin taas kipeänä, joten kuntoilut jäivät viikonlopulta.

Liikuntapäiväkirja - viikko 2

Viikko 2

Maanantai 2.3.: Olin aamusalilla suunnitelmien mukaan. Aluksi lämmittelin lihakset polkemalla hetken kuntopyörää ja sitten treenasin salilla jalkalihaksia. Fiilikset oli todella hyvät treenin aikana ja koko loppu päivän. Yölläkin nukuin tosi hyvät unet.

Tiistai 3.3.: En saanut aikaisiksi mennä lenkille... Ulkona oli niin sateinen sää. Pidinkin siis lepopäivän.

Keskiviikko 4.3.: Päätin mennä salille koulun jälkeen, koska laiskottelin tiistaina. Aluksi poljin noin puoli tuntia kuntopyörää. Sitten treenasin selkä- ja vatsalihaksia salilla. Lopuksi venyttelin. Tosi hyvät fiilikset treenin jälkeen.

Torstai 5.3.: Menin koulun jälkeen salille. Aluksi lämmittelin polkemalla kuntopyörää. Sitten treenasin vähän kaikkia lihaksia. Fiilikset olivat tosi hyvät treenin aikana ja varsinkin sen jälkeen.

Perjantai 6.3.: Meninkin myös tänään salille, koska ajattelin sitten laiskotella ja lepäillä koko viikonlopun. Lämmittelin taas aerobisella liikunnalla. Sitten treenasin pääasiassa jalkalihaksia. Lopuksi vielä venyttelin lihakset salilla. Fiilikset oli todella hyvät kun oli treeni takana ja pääsi viikonlopun viettoon.

Lauantai 7.3.: Lepopäivä

Sunnuntai 8.3.: Lepopäivä

Liikuntapäiväkirja - viikko 1

Viikko 1

Maanantai 23.2.: Maanantain suunnitelmissa oli käydä salilla, jonka jälkeen lihasten venyttelyä. Päivän suunnitelma toteutui. Kävin salilla ja venyttelin sitten kotona illemmalla. Fiilikset olivat hyvät liikunnan aikana ja varsinkin jälkeen!

Tiistai 24.2.: Lepopäivä. Olisi tehnyt mieli mennä salille, mutta tiesin tarvitsevani lepopäivää lihasten palautumista varten, joten vietin päivän kotona poikaystävän kanssa.

Keskiviikko 25.2.: Suunnitelmassa luki että lenkille tai spinningiin, mutta meninkin salille polkemaan kuntopyörää ja juoksemaan ja tein vähän lihaskuntoakin. Melkein sama asia siis! Fiilikset oli tosi hyvät urheilun jälkeen.

Torstai 26.2. ja perjantai 27.2.: Kova flunssa ja matala kuume iskivät. Jätin siis urheilun näiltä päivältä pois kun kipeänä ei ole hyvä urheilla.

Lauantai 28.2.: Lepopäivä vietettiin iskän ja pikkusiskojen kanssa mummilassa. Käytiin kyllä koirien kanssa porukalla kävelyllä, mutta ei mitään sen kummempaa.

Sunnuntai 1.3.: Sunnuntai illalla jo uskaltauduin salille kun ei ollut enää kipeä ja tukkoinen olo. Oli kiva treeni ja hyvillä fiiliksillä mentiin! Venyttelin kotona.

Terveystieto - liikuntasuunnitelma

Saatiin terveystiedon tunnilla tehtäväksi tehdä blogiin aluksi liikuntasuunnitelma ja sitten kolmen viikon liikuntapäiväkirja, jossa seurataan miten liikuntasuunnitelma toteutuu ja mitkä fiilikset ovat olleet treenin aikana ja jälkeen.

Liikuntapäiväkirjan aijon toteuttaa kolmessa eri blogipostauksessa, niin että yhdessä postauksessa kerron aina yhdestä viikosta.

Liikuntaa pitäisi harrastaa monipuolisesti kolmesta viiteen kertaan viikossa, jotta se kohottaisi ja ylläpitäisi kuntoa. Liikunnan pitäisi olla hengästyttävää ja verenkiertoa edistävää. Aerobista liikuntaa pitäisi harrastaa vähintään 30 minuuttia putkeen ja pari kertaa viikossa, jotta se edistäisi kuntoa. Tietysti myös lihaksia kehittävää lihaskuntoa ja lihasten liikkuvuutta eli venyttelyä pitäisi harjoittaa. Itse tykkään melkein kaikesta liikunnasta ja liikunkin paljon mielelläni. Lemppareitani ovat ehdottomasti rullaluistelu ja lihaskunnon harjoitus salilla tai kotona ja miksei ulkonakin vaikka liikuntapuistoissa. Pidän joukkueliikunnassa eniten varsinkin lentopallosta ja pesäpallosta. Liikun myös mielelläni paljon metsässä koiran kanssa ja käyn äidin kanssa välillä spinning tunneilla.


 Liikuntasuunnitelma:

Maanantai 23.2.: Käyn salilla ja venyttelen kotona.

Tiistai 24.2.: Lepopäivä.

Keskiviikko 25.2.: Lenkille tai spinningiin.

Torstai 26.2.: Salille koulun jälkeen tai kunnon lihaskunto jumppa kotona.

Perjantai 27.2.: Aamusali ja venyttelyt.

Lauantai 28.2.: Lepopäivä

Sunnuntai 1.3.: Iltasali ja venyttely.

-

Maanantai 2.3.: Suunnitelmissa suunnata aamusalille vapaapäivän kunniaksi.

Tiistai 3.3.: Lenkille koiran kanssa, spinningiin tai jotain muuta aerobista liikuntaa ja venyttelyä.

Keskiviikko 4.3.: Lepopäivä

Torstai 5.3.: Salille koulun jälkeen tai kotona lihaskunto jumppa, sekä venyttelyä.

Perjantai 6.3.: Lepopäivä.

Lauantai 7.3.: Lenkille tai jotain muuta aerobistaliikuntaa.

Sunnuntai 8.3.: Iltasali ja venyttelyt.

-

Maanantai 9.3.: Spinningiin tai jotain muuta aerobista liikuntaa.

Tiistai 10.3.: Lepopäivä.

Keskiviikko 11.3.: Aamusali ja venyttely ennen koulua.

Torstai 21.3.: Aamusali ja venyttely ennen koulun alkua.

Perjantai 13.3.: Lepopäivä.

Lauantai 14.3.: Lihaskuntoa kotona.

Sunnuntai 15.3.: Iltalenkille.

Lopuksi minun piti vielä kertoa omasta ns. heikoimmasta lenkistäni terveyden suhteen. Oma heikoin lenkkini on varmaankin nukkuminen. Nukun välillä tosi huonosti ja vähän ja olen ihan väsynyt seuraavana päivänä. Huonot yö uneni eivät kyllä johdu aina omista päätöksistäni vaan siitä että olen aina kärsinyt painajaisista ja levottomista unista. Heräilen välillä monta kertaa yöllä, vaikka yleensä kyllä nukahdan aika nopeasti uudestaan, mutta unet ovat todella levottomia ja en saa sen takia levättyä kunnolla. Liikunta kyllä tietysti auttaa unenlaatuun ja yleensä niinä päivinä jolloin olen ollut varsinkin salilla ja tehnyt lihaskuntoa nukun paremmin.